Tänään on perjantai 18. elokuuta 2017

Asiaa vai roskaa osa 5

August 9, 2013 kirjoittanut  
Aihepiiri: Treenaaminen

asiaa vai roskaa 5

Tällä kertaa käsittelyssä on Ilta-Sanomien verkkosivuilla oleva juttu kalorienkulutuksesta. Koko juttu antaa liian yksinkertaistetun ja osittain jopa valheellisen kuvan asiasta, joten pieni oikaisu on paikallaan. IS:n jutussa on lueteltu pitkä lista kaikenlaisia kodin askareita ym. aktiviteettejä, joista on sitten esitetty kalorinkulutusarvoja. Näitä samanlaisia taulukoita näkee jatkuvasti ja yleensä niillä halutaan “opastaa” ihmisiä (laihdutuksen kannalta) mahdollisimman tehokkaiden liikuntamuotojen pariin. IS:n juttu käsittelee aihetta siis kotiaskareiden näkökulmasta ja esittää väitteen, että kotitöitä tekemällä saa aikaan hyvän treenin.

Eikö tämä sitten pidä paikkaansa? Eikö mattojen tamppaus tai imurointi ole hyvää treeniä, jos tavoitteena on maksimoida kaloreiden kulutus? Tämä riippuu täysin tekijästä, eli mitä rankemmin hiki valuu ja syke nousee, sitä enemmän kaloreita palaa. Periaatteessa siis kodin askareillakin saa aikaan kohtuullista energiankulutusta, mutta totuus on kyllä hiukan toisenlainen, kuin mitä IS:n juttu väittää. Sykemittarit ja ns. aerobiset harjoituslaitteet (esim. juoksumatto) yliarvioivat yleensä kulutuksen aika reippaasti kahdesta syystä:

1.) Harjoittelijalle halutaan saada hyvä mieli
2.) Harva laite hyödyntää/kysyy energiankulutuksen laskemisen kannalta ehkä oleellisinta tietoa: maksimaalista hapenottokykyä

Maksimaalinen hapenottokyky (ns. VO2max-arvo) kertoo kehon kyvystä käyttää happea maksimirasituksen aikana ja se on suorassa yhteydessä sydämen maksimaaliseen kapasiteettiin kuljettaa verta työtä tekeville lihaksille. VO2max voidaan mitata tai arvioida kuntotestien avulla (esim. maksimirasitustesti hengityskaasuanalyysillä tai ns. submaksimaalinen testi polkupyöräergometrillä). VO2max kertoo käytännössä sen, kuinka hyvässä aerobisessa kunnossa (kestävyyskunto) harjoittelija on. Aerobisilla kuntoilulaitteilla ja sykemittareilla tämä arvo on yleensä aina asetettu reilusti yläkanttiin siten, että sohvaperunankin VO2max-arvo on urheilijan luokkaa. Tällä tavalla saadaan Ilta-Sanomien jutussakin esitettyjä lukuja.

Puretaan seuraavaksi tuo IS:n jutun lopussa oleva esimerkki auki ja lasketaan, mikä toimittajan kulutus on todellisuudessa ollut. IS:n toimittaja, n. 65-kiloinen nainen testasi sykemittarin ja Sports Tracker -sovelluksen avulla, miten hyvin nurmikonleikkaaminen toimii kuntotreeninä. Tuloksena oli, että vähän yli tunnin treeni kulutti 490 kcal. Kuulostaa kivalta, mutta lasketaanpa tämä oikein:

– harjoittelijan paino: 65 kg
– harjoittelijan ikä: 35 (hatusta heitetty, mutta tod.näk. on välillä 27-40 ja tuloksen kannalta melko sama)
– keskisyke harjoituksen aikana: 123 bpm (lyöntiä minuutissa)
– harjoituksen kesto: 1 tunti 6 minuuttia
– harjoittelijan sukupuoli: nainen
– Vo2max: 34 ml/kg/min (keskimääräinen arvo silloin tällöin kuntoilevalle naiselle)

Laskukaava tälle tarkemmalle energiankulutukselle on (naisilla): ((-59.3954 + (0.45 x keskisyke) + (0.380 x VO2max) + (0.103 x paino) + (0.274 x ikä))/4.184) x 60 x aika tunneissa

Laitetaan em. arvot tähän kaavaan ja lasketaan IS:n toimittajan lähempänä todellisuutta oleva energiankulutus:

((-59.3954 + (0.45 x 123) + (0.380 x 34) + (0.103 x 65) + (0.274 x 35))/4.184) x 60 x 1,1 = 396 kcal

IS:n testissä sykemittari antoi siis n. 24 % liian korkean kulutusarvion. Jotta IS:n toimittaja olisi saanut tuon lähes 500 kcal kulutuksen aikaiseksi, pitäisi hänen olla erittäin hyvässä kunnossa oleva kilpaurheilija. En usko, että asia on kuitenkaan näin… Laskin myös tuon IS-jutun otsikossa olevan esimerkin auki, eli “jopa 785 kcal tunnissa”: kodin askareena toimii tässä metsätyöt (kuinka moni tekee iltapuhteeksi omalla metsäpalstallaan?) ja kuntoilijana toimii 75 kg painoinen (mies)henkilö. Jotta päästäisiin tuohon kulutukseen, pitäisi tämän kaverin olla erittäin hyvässä kestävyyskunnossa (esim. juosta 10 km lenkki n. 40-45 minuuttiin) ja keskisyke pitäisi olla tunnin ajan n. 140 bpm kieppeillä. Vaatii melkoista riehumista moottorisahan kanssa (en suosittele)  ja on kieltämättä 75-kiloiselle aika kovan tason suoritus! Huonokuntoiset tai edes suhteellisen hyväkuntoiset älkää vaivautuko edes yrittämään – puhumattakaan sitten hieman ylipainoisista. Näillä em. ryhmillä kulutus jää kovalla yritykselläkin lähinnä 500-550 kcal välimaastoon. Käytännössä siis tuo taulukossa oleva kulutus on yli puolitoistakertainen todellisuuteen verrattuna!

Kaikkiin näihin henkilön painoon liittyviin esimerkkikulutuksiin kannattaa siis suhtautua siten, että ne ovat aina melkoisia yliarviointeja. Totuus (oikea energiankulutus) löytyy yleensä reilusti pienemmistä lukemista. Se kohtuullisen napakka kävelylenkkisi ei siis kuluta 500 kcal tunnissa vaikka kuinka haluaisit…. paitsi jos olet vähintäänkin SM-tason urheilija!

Tässä kaikki taas tällä erää, palataan taas asiaan.

Jätä kommentti

Kerro mielipiteesi! Jos haluat liittää logosi tai kuvasi kommenttisi yhteyteen, voit hakea itsellesi gravatarin.